Sivut

lauantai 28. maaliskuuta 2015

Ensimmäiset kahvitarjoilut uudessa kodissa

Hei, mihin se kevät katosi? :(

Ehdin jo tottua siihen ihanaan auringonvaloon. Tänään oli Lahti niin harmaa, että piti pitää valoja päällä heti aamusta lähtien. Kutsuin kummit ja muun perheen kylään tuparikahveille tänään, ja koko eilinen ja aamu kuluikin leipoessa ja siivotessa. Itsellä ei tule yksin asuessa oikeastaan koskaan leivottua mitään, joten oli ihan kiva vaihteeksi laittaa kunnon tarjottavat pöytään.

Suolaiseksi tein muna-mätitahnaleipiä, joiden reseptin otin vanhempien vanhasta keittokirjasta.


Leivistä tuli aika hyviä, joten ajattelin jakaa reseptin muillekin:

Muna-mätitahnaleivät

  • 2 kpl ruisleipää (esim. Fazerin Real)
  • 2kpl kovaksi keitettyjä munia
  • 1,5rkl majoneesia
  • suolaa ja pippuria
  • mätitahnaa
Voitele molemmat leivät mätitahnalla. Sekoita muut ainekset ja levitä munasalaatti toiselle leivälle, paina toinen leipä päälle ja halkaise puoliksi.

Tämä ohje oli vain kahdelle leivälle, mutta itse sain viidellä kananmunalla tehtyä 18 kolmioleipää, joten ohjeella tulee kyllä enemmän. 

Lisäksi leivoin hedelmäjuustokakun Valion reseptillä. Ohjeen mukaan liivatelehdet pitäisi liuottaa vain kahteen ruokalusikalliseen nestettä, mikä ei kyllä todellakaan riittänyt. Lisäsin nestettä viiteen lusikalliseen, ja ei ainakaan kukaan valittanut, joten kaipa se ihan syötävää kaiken säätämisen jälkeenkin oli!




Lahjaksi sain keväisiä kukkia ja kivat mustavalkoiset Marimekon uunikintaan ja pannulapun. Rairuohoa olisin halunnut kasvattaa, mutta se jäi vaan taas jotenkin. Nyt taitaa olla jo liian myöhäistä... Mutta ensi vuonna sitten! Pikkutiput nostin kuitenkin pöydälle pääsiäisen kunniaksi. 




sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Eteisen säilytyshankintoja

Lupasin viimeksi kirjoittaa eteisen uusista säilytyshankinnoista. Olen tosi laiska pakkaamaan pipoja ja lapasia kesäksi jonnekin varaston perukoille, joten mielestäni on kätevämpää pitää asusteita eteisessä ympäri vuoden (tosin Suomen säät tietäen ehkä ihan hyväkin ratkaisu). Vanha ruskea kori olikin jo pitkään pursuillut yli ja lopulta äiti bongasi Askon mainoksesta raidallisen pyykkisäkin. Ihastuin tietysti heti! Säkki on L-kokoa ja hanskoja saa kyllä edelleen penkoa sen pohjalta, mutta näyttääpähän ainakin eteinen siistimmältä. Ja tykkään tuosta säkin merihenkisyydestä jotenkin ihan älyttömästi.





Nyt on myös naulakko paikoillaan. Olin vuosia pitänyt edellisessä asunnossa hattuhyllyllä koria, joka korvattiin nyt Ikean harmaalla Kvarnvik-säilytysrasialla. Henkarit ovat myös Ikeasta. Olen aina tykännyt itse pitää omia takkejani naulakossa (laiskuuttani, taas kerran) ja säästän henkarit vieraille. Eräs pitkä vieraani löi jo niihin päänsä ja veikkaanpa, ettei hän tule olemaan ainoa. Näin yksin ollessa eteisen kapeus ei haittaa mitenkään, mutta vieraiden vaatteiden kanssa ylimääräistä tilaa ei valitettavasti kyllä erityisemmin jää.


Kevät on siitä mielenkiintoista aikaa, että koskaan ei tiedä onko ulkona +10 vai -10. Nyt joutuu siis pitämään esillä yhtä aikaa sekä talvi- että kevätkenkiä ja -takkeja, ja näin naisena niitä kenkiä tosiaan on! Muuttomieheni saivatkin hyvät naurut laskiessaan kenkälaatikoitani. Odottelen innoissani sitä aikaa, kun lämpötilat nousisivat pysyvästi plussan puolelle ja uskaltaisin pakata paksut kengät kaappiin. Näin saisi eteiseen vähän lisää tilaa. Miten ihmeessä miehet voi pärjätä kolmella kenkäparilla ympäri vuoden?

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Ripaus retroa

Tyhjästä tilasta koti -postauksessa oli vielä yksi makuuhuoneen seinistä tyhjänä ja nyt sekin on saanut vihdoin täytettä. Päätin jo aikoja sitten, että jos joskus isompaan kämppään muutan, niin haen mökiltä ukin ja mummin vanhan retrokaapin itselleni. Ja täällä se nyt sitten on! Eli esittelen nyt kaksi tämän hetken lempihuonekaluani.



Kaappi on siis 1960-luvun alussa ostettu, liinavaatekaappina ilmeisesti pidetty. Lapsuudessani en osannut sitä vielä arvostaa, mutta pari vuotta sitten se muistui mieleen ja aloin kyselemään kaapin perään. Kävi ilmi, että ukin ja mummin muuton jälkeen se oli monen muun ylimääräisen tavaran mukana säilötty mökille varastoon. Eli peräkärryn kanssa käytiin sitten perheen miesten kanssa se hakemassa. Ovissa ei alunperin ollut avaimenreikien lisäksi muita vetimiä, mutta koska toinen lukoista oli rikki, kävin ostamassa antiikkikeskus Fasetista sopivat nupit jotta ovet saa kunnolla auki. Pinta on vuosikymmenien saatossa kulunut, mutta niin pitääkin. Mitään pintakäsittelyjä en alkanut tekemään.





Kaappi kätkee sisäänsä mukavasti tavaraa: Itse säilöin sinne nyt lehdet ja levyt, ja alahyllylle aion mahduttaa tulostimen koska mitään työpöytää en toistaiseksi omista. Hyllylevyjä on vuosien varrella johonkin kadonnut, mutta niitähän saa onneksi aina uusia.



Kaapin vieressä on hieman samanhenkinen samettipäällysteinen Sam-jakkara Ellokselta. Myönnetään, kerrankin ostin huonekalun ihan vain sen takia, että kun se nyt vaan oli niin söpö! Näin ensimmäisen kerran jakkaran muistaakseni aikoinaan Elloksen Instagram-kuvassa ja pakkohan se oli sitten ostaa. Punnitsin pitkään sinisen ja harmaan väliltä, mutta päädyin lopulta perusturvalliseen harmaaseen. Tekis mieli kyllä kovasti ostaa se sininenkin, mutta nyt on varmaan parasta hillitä itsensä. Alennuksia odotellessa!

Tällaista tällä kertaa, seuraavaksi tulee juttua eteisen säilytyshankinnoista. :)
    

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Kevättä olohuoneessa

Huh, mistä tää kevät yhtäkkiä vaan tuli? Pari viikkoa sitten kun muutin, oli vielä lunta ja jäätä, ja nyt ei lumenrippeitä näy keskustassa missään. Herään joka aamu pirteänä auringonvaloon ja juoksukengätkin on jo talven jäljiltä taas otettu käyttöön. Innoissani päivitin siis olohuonettakin keväisempään asuun. Kukkatyynynpäällisen ostin viime keväänä Ellokselta ja valkoiset verhot löytyi viikko sitten Ikeasta. Halvat verhothan ne on, mutta ihan hyvin omasta mielestäni toimii! Valo pääsee ihanasti sisään, eikä kaihtimien kanssa paksuja verhoja tarvitsekaan. Ainoa miinuspuoli on, että kangas on tosi rypistyvää. Ryppyjä tuli verhoihin jo ripustamisvaiheessa, vaikka olin juuri silittänyt. Ja pituudestakin voisi ottaa pikkuisen pois.





Viikko sitten kirjoitin myös, että pitäisi saada vanha sohvapöytä myytyä. Laitoin samantien sen silloin Toriin myyntiin ja eilen aamulla kävi ostaja hakemassa pois. Miksi ihmeessä olen havahtunut kyseisen sivuston kätevyyteen vasta tänä vuonna? Myin ennen muuttoa jotain pikkutavaroita pois Torin kautta, ja nyt kun on huonekalutkin testattu, tulee varmasti käytettyä jatkossakin!

Lisää aurinkoisia aamuja kiitos!


keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Mintunvihreää

En tiedä, johtuuko alkavasta keväästä vai mistä, mutta oon jostain syystä nyt ihan hulluna mintunvihreään. Tai oikeastaan kaikkiin pastelliväreihin. Anttilasta bongasin jo viikkoja ennen muuttoa tietyt vihreäkuvioiset patakintaat, jotka vihdoin viime viikolla annoin itselleni luvan ostaa. Patakinnas ja -lappu pääsivät keittokomeron seinälle vaaleanpunaisen pyyhkeen viereen. Toiveissa olisi ostaa myös joku uusi kiva pastellisävyinen keittiöpyyhe, mutta Sitä Oikeaa ei ole vielä tullut vastaan...




Aiemmin pohdiskelin myös värimaailmaa kylppäriin. Sain suihkuverhon vihertävistä kuvioista inspiraation ja päätin ostaa harmaiden käsipyyhkeiden rinnalle mintunvihreät kylpypyyhkeet. Mikähän siinä muuten on, että kun jotain tiettyä sävyä haluaa, sitä ei sitten meinaa löytyä mistään? Vihreää ja turkoosia kyllä löytyy vaikka kuinka, mutta juuri sitä ihanaa tiettyä sävyä, mikä mielessä olisi niin ei. Kolusin ensin kaikki mieleen tulleet peruspaikat, joissa pyyhkeitä edullisesti myydään ja poikkesin lopulta kauppareissulla ex tempore Hemtexiin, jonka olin itse asiassa unohtanut kokonaan. Ja sieltähän niitä myymälän perältä löytyi! Hemtexissä sattui olemaan samalla jotkut kanta-asiakaspäivät, joten lompakkoni kiitti.

Ikeasta löysin yllättäen lauantaina myös lähes samaa sävyä olevan pyyhkeen. Se lähti mukaan ja samalla korvasin kulahtaneen valkoisen muovipoljinroskikseni uudella teräksisellä.




Pieniä hankintoja siis, mutta kylpyhuone näyttää nyt omaan silmään jotenkin levollisemmalta. Taidan nyt antaa kylppärin olla ainakin toistaiseksi noilla sisustuksilla :)

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Ikea-reissun tuliaisia

Vietettiin eilen perheen kanssa päivä Ikeassa. Ja sieltähän sitten tarttui mukaan vaikka mitä. Kun lähin Ikea on noin sadan kilometrin päässä, sinne ei tule lähdettyä ihan tuosta vain katselemaan. Se on kuitenkin jännä juttu, miten taas kädessä oli tiukka ostoslista mitä kotiin pitäisi ostaa, ja silti kassalla kärry on täynnä kaikkea pientä kivaa, mitä aivan ehdottomasti "tarvitsee". Tällä kertaa reissusta selvittiin kahdella ja puolella sadalla, mikä on mielestäni mukavan vähän, ottaen huomioon että ostokset sisälsivät myös sohvapöydän ja ison maton. Vantaan Ikean vieressähän on oikea rypäs sisustuskauppoja, ja samalla reissulla tuli poikettua myös Kodin 1:ssä mitä ei Lahdessa ole.



Ikeasta löytyi mm. uudet verhot olohuoneeseen, keittokomeroon valaisin, erilaisia laatikoita, kaksi täydennyspakettia valkoisia henkareita (niitä ei koskaan voi olla kotona liikaa) ja tyynynpäällinen. Bongasin myös kivan kankaan mahdollisesti makuuhuoneen ikkunaan, mutta en tajunnut ottaa kotoa mittoja mukaan, joten jää ehkä netistä tilattavaksi. Näistä myöhemmin juttua lisää.

Isoin ostos oli kuitenkin apupöytä. Olin tosiaan jo pitkään haaveillut uudesta tv-tasosta, ja koska telkkarini on pieni, niin siihen tarkoitukseen kelpaa hyvin pieni sohvapöytäkin. Alun perin tarkoitus oli ostaa valkoinen, pyörillä oleva Lack-apupöytä, mutta myymälässä päädyimme kuitenkin ostamaan lähes samanmallisen valkoisen Hemnes-pöydän.





Lauantai-ilta kuluikin sitten yksin kotona ruuvaillessa, kokoamisohjeita ihmetellessä ja pari kertaa turhautuessa. Valmista kuitenkin lopulta tuli, ja tv sai alleen uuden tason. Olohuone sai sen myötä hieman lisää tilaa, tosin pyörällistä pöytää olisi ollut helpompi siirrellä tarpeen vaatiessa.
 Nyt kun vaan vielä saisi myytyä vanhan pöydän pois...


keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Tyhjästä tilasta koti

Noniin, nyt vihdoin kuvia uudesta kodista, huonekalujen kanssa! Tavarat ovat suurimmaksi osaksi kaikki pakoillaan, paitsi seiniltä. Sain onneksi omistajalta luvan tehdä reikiä, joten saadaan joku päivä taulu ja seinäkellokin paikoilleen. Opiskeluaikana ei ollut kauheasti mahdollisuuksia sisustamiseen törsätä, joten isoa osaa tavaroistani olen katsellut vuosia. Luulen siis, että ainakin suurin osa tekstiileistä menee uusiksi lähiaikoina. Tuntuu että koti on nyt ihan raakile vielä, kun mitään varsinaisesti tähän asuntoon sopivaa ei ole ostettu.

Parasta tässä asunnossa on ehdottomasti valoisuus. Ikkunoita on siis koko huoneiston leveydeltä. Maisema ei maaliskuussa silmiä hivele, mutta puita ja puistoja on vieressä, joten kesää odotellessa! Makkarin ja olohuoneen välistä puuttuva ovikaan ei enää haittaa. Näin yksin asuvana en kuitenkaan tarvitse toistaiseksi tilanjakajaa, ja olen ehtinyt jo jollain tavalla tykästyä tähän tilantuntuun.

Ihanaa on myös hiljaisuus. Luulin, että edellisessä talossa oli hiljaista, mutta täällä ei kuulu naapureista MITÄÄN. Ei kertakaikkiaan mitään. Käytävältä ainoastaan, mutta senkin saa väliovella vaimennettua. Viikonloppuna olisi jo ekat illanistujaiset tulossa, joten toivotaan että hiljaisuus toimii toiseenkin suuntaan!

Suunnitelmissa olisi vaihtaa siis olohuoneen tekstiilit keväisempiin, kunhan shoppailemaan ehdin. Ikkunoissa on tällä hetkellä Vallilan verhot. Tv-tason virkaa toimittaa toistaiseksi aikoinaan kirpparilta löytynyt sohvapöytä (juu, tuo pikkuinen on tosiaan telkkarini). Kasveja olen tottunut aiemmin pitämään ikkunalaudalla, mutta täällä ikkunalaudat ovat niille liian kapeat. Vanha kattokruunu kulkee mulla mukana kodista toiseen.





Keittiö oli pienoinen haaste muuttaessa. Keittokomero on todella pieni, ja osa keittiötavaroista on vieläkin pussissa odottamassa että keksin niille hyvän paikan. Apuun otettiin Ikean apupöytä ja jatkojohdot, jolla keittiötä sai jatkettua olohuoneen puolelle. Keittiössä ei ollut valaisinta ollenkaan, joten toistaiseksi katosta roikkuu hätäratkaisulamppu ilman varjostinta.






Eteinen on myös kapea ja odottaa vielä naulakkoa seinälle. Seinällä olevasta palapeilistä en ensin ollut innoissani, mutta nyt se on oikeastaan ihan jees. Katsotaan, keksinkö jotain kivaa tuohon tilaan. Toisella seinällä on porauksen kieltävä kyltti, joten taulut taitaa ainakin olla ehdoton ei. Asusteille pitäisi myös löytää joku parempi säilytysratkaisu kuin pursuileva kori.



Kylpyhuone on tosiaan vasta uusittu. Pallokuosinen käsipyyhe oli viime vuonna lahja äidiltä, ja tykkään siitä ihan valtavasti. Valkoisissa kaakeleissa on onneksi se etu, että käytännössä kaikki värit sopii, mutta joku yhteinen värimaailma olisi tietysti kiva löytää. Neliöitä ei tässäkään huoneessa paljon ole, joten kaikki tila otettiin käyttöön: allaskaapin alle ja peilikaapin päällekin mahtuu mukavasti tavaraa.




Makuuhuone on siitä hauska, että se on isompi kuin olohuone/ruokailuhuone/osa keittiöstä yhteensä. Pukeutumistilaa on siis reilusti! Se on myös huone, joka on tällä hetkellä vielä eniten rempallaan. Verhot puuttuu ja sängyn tekstiilit aion uusia myös. Katossa roikkui valmiiksi pieni sininen valaisin, jolle yritän löytää korvaajaa. Tolle tyhjälle seinälle pitäisi myös keksiä jotain, tuntuu että se oikein huutaa tyhjyttään...





Yhdelle seinälle on taas jäänyt epämääräinen tavarakasa, jonka paikalle on tulossa vielä yksi huonekalu. Mutta siitä juttua myöhemmin. :)


Paljon on siis vielä ostettavaa ja laitettavaa ennen kuin pääsee kunnolla asumaan, mutta sehän tässä hauskinta onkin!














sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Operaatio hyllypaperien vaihto

Edellisessä postauksessa kirjoitin kuinka uuden kämpän kaikki hyllyt oli päällystetty paperilla. Kulahtaneet, pölyiset unikkokuosit eivät ihan napanneet, joten päätin vaihtaa ne. Ensimmäinen haaste olikin löytää paikka, jossa enää myydään hyllypaperia. Yritin aluksi googlettamalla ja tuloksia ei kovin montaa tullut. Lopulta päädyin Clas Ohlsonin sivuille. Hyllypaperilla ei ilmeisesti paljon menekkiä ole, koska kaksi eri myyjää etsi ensin myymälän puolelta, ja lopulta kolmas muisti että niitä on varastossa. Jossain niin syvällä, että sillä kertaa oli pakko lähteä kotiin tyhjin käsin.

Palasin takaisin viikon päästä ja silloin rullat oli onneksi jo kaivettu esiin. Värivaihtoehtoja oli muutama ja päädyin valitsemaan harmaa-valkoruudullisen. Tänään huomasin että Prismassa myydään siivousosastolla kodin yleispaperia. Sillä nimellä kun olisi tajunnut Googlesta etsiä, niin olisi saattanut enemmän tietoa löytyäkin...

Päivää ennen muuttoa käytiin kaverin kanssa sitten vaihtamassa paperit. Osa hyllyjen papereista oli tosi huonossa kunnossa, repeilleenä ja kellastuneena kuten lavuaarin alla.  Vaatekaappien ylimmät hyllyt päätettiin jättää suosiolla entiselleen, koska paperi ei olisi riittänyt. Näin lyhyinä ihmisinä olisi saanut aika paljon kurkotellakin. Pahoittelut kuvanlaadusta, koko muuton ajan tuli kuvia räpsittyä vain nopeasti kännykällä.





Paperit kiinnitettiin läpinäkyvällä teipillä enkä tietenkään tajunnut, että eihän se yksi teippirulla mihinkään riitä. No, onneksi oli kauppa lähellä. Kolme tuntia ja kolme paperirullaa siihen kahdestaan meni, mutta oli kyllä vaivan arvoista: vaaleammat paperit piristi ilmettä mukavasti ja teki kaapeista heti siistimmän näköiset. Tuntuu myös mukavammalta pitää omia vaatteita pinnoilla, jotka on vasta uusittu. Pyyhin nimittäin kostealla talouspaperilla pölyjä ylähyllyiltä ennen tavaroiden laittoa ja mustaksihan se mytty meni. 





Kaverini ei ollut koskaan edes kuullutkaan hyllypaperista. Päällystettyihin hyllyihin en ole itsekään nykyään kovin montaa kertaa törmännyt muualla kuin mökillä, mutta tämän operaation jälkeen lähdin miettimään, että itse asiassa erilaisilla papereillahan on tosi helppoa ja edullista uusia kaapin ilmettä. Ja ainahan ne saa revittyä pois, jos ei miellytä. :)