Sivut

sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Tunnelmia jouluviikonlopulta

Joulussa parasta on ehdottomasti perinteet. Ollaan aina ehkä pari joulua lukuunottamatta vietetty jouluaatto kotona ihan vaan perheen kesken. Meillä ei ole hirveästi läheisiä sukulaisia lähellä, ja tänä vuonna mummikin päätti viettää joulun Pohjois-Karjalassa itsekseen. Tähän postaukseen kokosin vähän meidän perheen joulutunnelmia jouluviikonlopulta.

 Jouluaatto on kyllä ainoa päivä vuodessa, jolloin päivä menee meillä vuodesta toiseen melkein kellontarkasti saman kaavan mukaan: aamiaisen jälkeen kuusen koristelu ja tarvittavat ruokien valmistelut, klo 12 koko perhe kokoontuu sohvalle joulurauhan julistusta katsomaan, sen jälkeen syödään riisipuurolounas, iltapäivällä telkkarista Joulupukki ja noitarumpu (kyllä, sekin on pakko katsoa!). Äiti käy samaan aikaan kirkossa ja hänen tultuaan on vuorossa päivällinen perinteisine jouluruokineen, ja lopuksi illalla on tietysti lahjojen avaaminen.





Lautapelien pelaaminen on jäänyt viime vuosina tosi vähiin, mutta meille on kehittynyt perinne että jouluna pelataan ainakin jotain. Yleensä se on Cluedo, mutta tänä vuonna pelattiin myös pitkästä aikaa Trivial Pursuita. Mulla on myös oma perinne joulupäivänä käydä lenkillä lapsuusmaisemissa. Silloin on kiva liikkua, kun tuntuu että ympärillä on ihan hiljaista ja kaikki ovat sisällä joulua viettämässä.




Niin kuin joka joulu, nytkin tuli syötyä herkkuja ihan ähkyyn asti. Suklaata, korvapuusteja, joulutorttuja ja glögikakkua. Tein glögijuustokakun Valion ohjeella ja vaikka noudatin ohjetta, lopputulos epäonnistui. Kiille valui kakun läpi lautaselle ja vain ohut kerros onnistui hyytymään päälle. Lopputulos oli maukas mutta niin ruma, ettei siitä kuvaa kehdannut ottaa. Kuvailin sitten vähän muita herkkuja. Ylipäätään koko joulukuu oli nyt itselläni yhtä herkuttelua, joten ajattelin kokeilla suoraan herkutonta tammikuuta. En tiedä onnistuuko, mutta yritetään. Onnistuinhan olemaan koko syyskuunkin ostamatta mitään ylimääräistä, kun vain tein päätöksen.




Olen kuullut, että monet kissanomistajat eivät pysty kuusta pitämään. Ihme kyllä Minni ei ole koskaan ollut kiinnostunut kuusesta tai koristeista. Lahjoja avatessa toki nauhat olivat tosi kiehtovat. Oli kiva pitkästä aikaa saada viereen pörröinen unikaveri. :)



Harmi, ettei tänä vuonna pyhistä tullut pidempää joululomaa, mutta onneksi on kuitenkin vain nelipäiväinen työviikko edessä. Hyvää uutta vuotta kaikille!


torstai 22. joulukuuta 2016

Aito vai tekokuusi?

Huh, mites tää joulukuu näin nopeasti meni? Oli tarkoitus tehdä useampikin jouluinen päivitys, mutta laiskuuttani se nyt jäi. Tänään ajattelin kuitenkin kirjoittaa joulukuusista. Nimittäin mullahan on monena jouluna ollut iskän mökiltä tuoma pieni aito kuusi kotona. Oon aina ehdottomasti ollutkin aitojen kuusien ystävä, ihan ulkonäön mutta myös tuoksunkin takia. Viime vuonna kuitenkin kävi niin, että lattialla olleen pikkukuuseni jalasta pääsi valumaan vettä lattialle. Kävin kesken joulunvieton porukoilta kotona kuusta kastelemassa ja laitoin sanomalehtiä lattialle kuivikkeeksi kosteutta imemään. Joulun jälkeen huomasin kauhukseni, että märistä sanomalehdistä oli tietysti imeytynyt väriä vaaleaan laminaattiin. Luojan kiitos on olemassa taikasieni, joka pelasti taas tilanteen, mutta kyllä siinä vuokralaiselle pieni paniikki tuli!

Tänä vuonna päätin sitten suosiolla jättää aidot kuuset muille ja turvautua muoviseen. Ostin Clas Ohlsonilta led-valoilla varustetun pienen pöytäkuusen ja koristelin vielä muutamilla palloilla. Eihän se nätti ole, ja kootessa varisi samaan malliin kuin aitokin, mutta kyllä siitä tarpeeksi jouluinen tunnelma tulee. En keksinyt nyt kuuselle muuta paikkaa kuin lattialla, joten ensi jouluksi voisin kyllä yrittää hommata alle jonkun pienen jakkaran tai pöydän.




Olin eilen kaverillani viimeisten pikkujoulujen vietossa (niitä on nyt muutamat tässä joulukuun aikana ehtinyt kertyä) ja hänellä oli aivan ihana itse kaadettu kuusi olohuoneessa. Kun koristeita ei ole liikaa, pääsee kuusen oma kauneus esiin. Yritin vieraiden keskellä räpsiä vähän kuvia muillekin, vaikka kuusi olikin vielä nätimpi luonnossa. Olin niin kateellinen kaverini kuuselle, tänne kun ei isoa kuusta oikein mahdu ellei sitten ala huonekaluja järjestelemään.





Onneksi porukoilla on iso aito kuusi, oikeastaan vähän jopa liiankin iso. Sitä päästäänkin perinteisesti vasta aattona koristelemaan. Itse majoitun taas viikonlopuksi porukoille joulunviettoon rauhoittumaan. Se onkin ainoaa aikaa vuodesta, jolloin vapaaehtoisesti haluaa muuttaa takaisin kotiin, heh.

Hyvää joulua kaikille!

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Kissakuume

Olen jo monta vuotta haaveillut omasta kissasta. Olisihan se mukavaa, kun työpäivän jälkeen kotona odottaisi jokin muukin kuin tyhjä kämppä. Kaveripiirissäni lemmikittömät kaverit voi melkein nykyään laskea yhdellä kädellä, joten väkisinkin tässä on muiden karvaturreja katsellessa hiipinyt lemmikkikuume itsellekin. Äiti on joskus ehdottanut, että ottaisin Minnin tänne, mutta en raaski tehdä sitä, kun se on tottunut jo kuusi vuotta asumaan tilavassa omakotitalossa.

Kun pari vuotta sitten etsin kaksiota itselleni, yksi kriteereistä oli että lemmikit sallittu. Yksiööni ei saanut ottaa lemmikkejä (enkä niin pieneen asuntoon olisi ottanutkaan), mutta kaksioon voisi jo joku toinen mahtuakin. Kuten arvata saattoi, lemmikit sallivia asuntoja oli älyttömän vähän tarjolla ja lopulta jouduin luopumaan tästä kriteeristä, kuten parvekkeestakin. Tässä ajan myötä olen jo ehtinyt ajatella, että lemmikin hankinta jää varmaan sitten siihen vaiheeseen kun ostan joskus oman asunnon.

Kävin kuitenkin alkuviikolla kaverini kotona ruokkimassa hänen tyttöystävänsä kissaa, ja aloin miettimään että jospa sittenkin uskaltaisin kysyä vuokraisännältä olisiko lemmikkikielto neuvoteltavissa. Eihän (entisillä) naapureillanikaan ollut aluksi lupaa ottaa kissoja, mutta vuokraisäntä heltyi kuitenkin. 



Keskiviikkona soitin illalla sydän vähän pamppaillen omalle vuokraisännälleni ja kysyin. Selvisi että kielto koski lähinnä isoja koiria, joiden raapimisjälkiä hän oli aikaisemmin joutunut kalliilla korjaamaan. "Olisinhan mä aika raakalainen, jos en antaisi sun lemmikkiä ottaa. Sovitaan, että ota vaan se kissa."

Ette kuulkaas usko, kuinka iloiseksi tämä uutinen mut sai! Saman tien iski kunnon kissakuume. Olen koko viikon selaillut löytöeläintalon kuvia ja eläinkauppojen sivuja. En ole lopullista päätöstä vielä kissan hankkimisesta tehnyt, mutta jos elämäntilanne ei tästä mitenkään radikaalisti muutu, niin varmaankin ensi vuoden puolella täällä on toinenkin asukki. Sain myös taas vähäksi aikaa jatkoa määräaikaiselle työsopimukselleni, joten tää viikko onkin ollut ihan mahtava kaikin puolin!

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Valkoista joulua

En tunnustaudu erityisen jouluhöperöksi. En askartele joulukoristeita heinäkuussa enkä ostele lahjoja pitkin vuotta. Joulukortteja kyllä lähetän ja pari lahjaa ostan, mutta yleensä nekin vasta kuukautta ennen joulua. Mutta kun kaupat ja media ympärillä alkavat pursuilla jo lokakuusta alkaen joulujuttuja, niin pakostihan pikkuhiljaa alkaa tehdä mieli koristella omaakin kotia jouluiseksi.

Olin marraskuun alussa kaverin kanssa muutaman päivän shoppailureissulla Amsterdamissa. Alun perin ajattelin mennä Lontooseen yksin jouluvaloja ihastelemaan, mutta kun kaveri etsi kaupunkilomakohdetta niin päätettiin lähteä yhdessä. Amsterdam oli itselle tuttu kaupunki jo parin vuoden takaa, kaverini taas kävi nyt ensimmäistä kertaa. Amsterdamkin oli hyytävästä vesisateesta huolimatta jo ihanan jouluisissa tunnelmissa, ja keskustaa koristivat nätit valot. Kumpa Lahdessakin osattaisiin panostaa valaistukseen yhtä paljon!



 Katujen varsilla oli paljon pikkuputiikkeja, joissa myytiin kaikenlaisia persoonallisia joulukoristeita, ja yhdessä puodissa tuli vierailtua pariinkin kertaan. Jotain oli siis pakko tuoda tuliaisiksi koti-Suomeenkin.


Mulla on vähän tyhmä tapa välillä ostaa tavaroita miettimättä mihin niitä edes laitan. Ostin mm. hopeisen pöllökuusenkoristeen ja ison ja pienen käpykoristeen, vaikka en ole omaan kotiin isoa kuusta koskaan tuonutkaan. Mutta hyvin ne paikkansa kotoa löysivät. Pöllö seisoo jaloillaan sivupöydällä ja käpykoristeet ripustin vitriinin oveen. Lisäksi ostin tuikkukupin, joka toivottaa hyvätä joulua eri kielillä.






Olin miettinyt koko marraskuun, että voisi myös ostaa jonkun jouluisen kukka-asetelman, kun olen ihme kyllä onnistunut nuo vanhemmatkin viherkasvit pitämään hengissä. Onneksi en ehtinyt mennä kauppaan asti, koska sainkin sitten yllättäen äidiltä lahjaksi kivan joulukukan kukkakaupasta, jossa olin aikoinaan yläasteella TET:ssä. On kuulemma ihan mua varten tehty.





Tänä vuonna siis mun joulusisustus näyttää aika musta-valko-harmaalta. Kaappia penkoessa löysin paljon joulukoristeita aiemmilta vuosilta, mitä en edes muistanut. Ensi vuonna voisi varmaan katsoa ensin sieltä ennen kuin ostaa mitään uutta :D

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Lempparini feta-pastasalaatti

Kaikki varmaan tietää sen tunteen, kun pitäisi miettiä "mitä tänään syötäisiin". Minä mietin aina sunnuntaisin että "mitä ensi viikolla syötäisiin", koska yritän ostaa viikon ruokaostokset kerralla niin ei tarvitse sitten viikolla stressata. Säästää rahaakin, ainakin toivottavasti. Vaikka yritän syödä terveellisesti, on syöminen mun mielestä edelleen yksi elämän suurimmista nautinnoista, joten ruuan on oltava myös hyvää. Ja kyllä se vaan niin on, että hyvät eväät pelastaa ikävimmänkin työpäivän. Tällä viikolla tein yhtä lemppariruoistani, eli feta-pastasalaattia. Ihan pirun hyvää ja helppoa! Tai no, oikeastaan kaikki missä on pastaa, on mun mielestä hyvää. Itse käytän aina tummaa makaronia, koska ei omasta mielestäni eroa maultaan mitenkään normaalista. Nauttikaa!



Ainekset:

  • pastaa
  • jääsalaattia
  • kurkkua
  • kirsikkatomaatteja
  • (suikaloitua) aurinkokuivattua tomaattia
  • fetakuutioita
  • cashew-pähkinöitä

Keitä pasta kypsäksi suolatussa vedessä ja revi sillä välin salaatinlehdet, pilko kurkut pieniksi paloiksi ja puolita kirsikkatomaatit. Suikaloi myös aurinkokuivatut tomaatit, ellei ole jo valmiiksi suikaloitu. Huuhtele pasta siivilässä kylmällä vedellä. Sekoita kaikki ainekset sekaisin kulhossa. Salaatti ei kaipaa mitään erityistä kastiketta, aurinkokuivatatuista tomaateista tulee sekaan kuitenkin vähän öljyä makua tuomaan. Välillä ostan myös maustettuja fetakuutioita ja käytän niiden öljyä kastikkeena.


Salaatti on hyvin nopeatekoinen, koska muut ainekset ehtii sekoitella pastan kiehuessa. Täydellinen arkiruoka siis!

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

90-luvun kodinhoitohuoneen muutos

Viime viikonloppuna tehtiin siis vähän pintaremonttia porukoiden kodinhoitohuoneessa. Käyn melkein viikottain siellä saunomassa ja näin sisustuskärpäsen puremana ehdotin muille jo keväällä pientä uudistamista. Äiti lähti heti mukaan, mutta perheen miehiä piti tietysti vähän taivutella enemmän. Kesä ja alkusyksy hujahti reissuissa ja mökkiaskareiden parissa nopeasti, joten remontti päästiin toteuttamaan vasta nyt.

Vuonna 1990 rakennetun talon kodinhoitohuone oli käytännössä alkuperäisessä asussaan ovenkahvojen vaihtoa lukuunottamatta. Vuosien saatossa seinän mäntypaneelit olivat tummuneet, ja kodinhoitohuoneesta oli myös tullut käytännössä kaikenlaisen ylimääräisen tavaran ja vaatteiden säilytyspaikka. Myös hämäryys häiritsi, mikä paljastuikin sitten johtuvan vääränlaisesta lampusta. Vuosien aikana siihenkin oli vaan jotenkin silmä tottunut. Äidin kanssa suunniteltiin sisustusta yhdessä eikä muutokseen lähdetty nyt erityisesti satsaamaan rahallisesti isoja summia, vaan kaikki tarvittava löytyi yhdellä shoppailukierroksella Jyskistä, Eurokankaasta, Kärkkäiseltä ja K-Raudasta. Tarkoitus oli tehdä huoneesta valoisampi ja yleisesti ottaen siistimpi.

Äiti oli jo aloittanut maalaus- ja siivousoperaation kun aloin kuvia ottamaan, joten ihan näin sotkuista meillä ei onneksi sentään normaalisti ole! :D Tärkeimmät varmaan näätte kuvista kuitenkin. Kuvasta puuttuvat puiset perusnaulakot seinältä ja niiden alla olleet kenkätelineet.





Lakattu tumma paneeli tuntui tekevän kapeasta tilasta vieläkin ahtaamman, joten se kuultomaalattiin valkoiseksi K-Raudan Helo aqua 20 -erikoislakalla kahteen kertaan. Lakka oli erittäin nestemäistä ja valuvaa, ja jälki olisikin voinut olla hieman tasaisempaa. Näin jälkeenpäin ajatellen olisi myös kannattanut ottaa täysin himmeä lakka puolihimmeän sijaan. Vaaleat pinnat kuitenkin avarsivat lopulta tilaa huomattavasti.

Seinä yhden lakkakerroksen jälkeen.


Vanhat puunaulakot korvattiin Kärkkäisestä löytyneillä metallisilla, ja samoin muoviset kenkätelineet heitettiin pois ja tilalle ostettiin Jyskistä uudet puiset.





Takaoveen ostettiin Eurokankaasta verhoksi raidallista puuvillakangasta. Äiti oli jo aiemmin ostanut säilytykseen muutamia harmaansävyisiä koreja, ja kaapin kätköistä löytyi käyttämättömänä siniraidallinen vedenkestävää materiaalia oleva säkki, jonne pesukoneen päällä lojuneet pesuainepurkit saatiin siististi piiloon. Turhaa pikkutavaraa lähti myös koreista roskiin aika paljon. Äiti oli vielä viikolla ostanut itse Hemtexistä uusia raidallisia pyyhkeitä, jotka tietysti piti laittaa heti käyttöön.






Tarkoitus olisi vielä uusia jatkossa myös pyykkikori ja löytää seinälle uusi kello. Ehdittiin äidin kanssa ostaa jo uusi valaisinkin kattoon, mutta eihän me naiset tajuttu että siihen operaatioon pitää kuulemma sähkömies kutsua. Valaisimen vaihto jäikin sitten pelkkään lampun päivitykseen tehokkaammaksi, millä saatiin huoneesta valoisampi.

Olen itse ihan tyytyväinen lopputulokseen. Jo pelkkä seinien värin muutos saa tilan tuntumaan paljon avarammalta ja pienillä sisustustavaramuutoksilla saa ilmeen yhtenäisemmäksi. Tietysti myös turhan tavaran poisheittäminen oli tärkeää, ja ylipäätään sen miettiminen että onko kaikki todella käytössä. Seuraavaksi muutoskohteeksi äiti toivoo kovasti olohuonetta, joten katsotaan milloin se sitten ehdittäisiin toteuttaa...


maanantai 24. lokakuuta 2016

Olohuoneen talvisia tekstiilejä

Ulkona alkaa olemaan pikkuhiljaa pakkasta ja niin vaihtui täälläkin olohuone takaisin talviseen asuun. Muutama viikko sitten pohdin blogissa sisustustyyliä tumman ja vaalean väliltä ja olisihan se pitänyt arvata, että valkoiseen päädyn taas kerran.

Lattialle vaihdoin keltaisen raitamaton luonnonvalkoiseen hapsumattoon, joka oli kesän yli sängyn alla paketissa odottanut. Ensi alkuun luonnonvalkoinen näytti ihan kamalan tunkkaiselta, kun oli tottunut katselemaan sitä puhtaan valkoista väriä, mutta en sentään ala nyt uuteen mattoon satsaamaan.





Ikkunoihin kuitenkin ostin uudet verhot. Eurokankaassa olisi taas ollut paljon ihania kankaita, joita oisin voinut ostaa mutta siinä on sitten aina se ompelu, mitä en osaa itse tehdä. Ehkä olisi sittenkin kannattanut aikoinaan valita rättikässä? Eurokankaassa myydään kuitenkin myös muutamia valmiita verhoja, joista satuin löytämään hauskat sulkakuvioiset. Kangas on tukevampaa kuin kesäverhoissa mutta päästää valon silti kivasti läpi.


Sohvalle ostin ihanan pehmeän, harmaan viltin H&M Homesta. Paha vaan, että viltistä lähtee valkoista karvaa niin kuin koirasta, joten ei hyvä yhdistelmä mustien vaatteiden kanssa. Kärkkäinen taas ei tule yleensä ensimmäisenä mieleen sisustustavaroiden ostospaikkana, mutta sieltä löysin sohvalle edullisesti myös talvisen tyynynpäällisen. Pörröinen valkoinen tyyny onkin viime vuodelta.





Nyt voisikin kaivaa esiin vielä lisää kynttilöitä ja valoja tunnelmaa tuomaan. En ole kovin ahkera kynttilöiden polttaja, mutta välillä on kiva sytytellä jos viettää illan kotona. Tuoksukynttilöiden ystävä en ole koskaan ollut, mun nenä on ilmeisesti vähän yliherkkä niille.

Ensi viikonloppuna on tarkoitus tehdä porukoilla mun aloitteesta pientä pintaremonttia kodinhoitohuoneeseen, jos vaan muu perhe paranee flunssasta. Aikomus on myös tehdä postausta siitä sitten. Kiva päästä sisustamaan vaihteeksi muutakin kuin omaa kotia! :)


keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Sisustukseen sopiva sammutuspeite

Pidin ennen sammutuspeitettä keittokomeron seinällä naulakossa, koska en muutakaan paikkaa sille keksinyt. Tajusin tässä syksyllä, että ehkä se seinä puolen metrin päässä liedestä ei ole kuitenkaan nyt ihan ideaalein paikka sammutusvälineelle. Jos mun kotona joskus tulipalo syttyy, niin aiheuttajat on todennäköisesti nimittäin joko se hella tai pesukone. Pienen pohdinnan jälkeen muistin että makkarissahan on vanhan asukkaan jäljiltä seinässä käyttämätön ruuvi, johon peite sopisi just eikä melkein. Aikaisemmin kun olen yrittänyt vähän "piilottaa" kirkuvan punaisen pakkauksen johonkin hämärään nurkkaan tai kaapinoven taakse, nyt iski samalla himo vaihtaa se johonkin nätimpään. Nykyäänhän noita sammutusvälineitä saa vaikka kuinka hienoissa kuoseissa. Toki punainen väri on helppo katseella löytää, mutta toisaalta nyt se peite on ainakin rehdisti esillä. 



Tein siis niin, että laitoin punaisen sammutuspeitteeni kirpparille muiden tavaroiden sekaan myyntiin. Viitosen hinta taisi olla kuitenkin jollekin liikaa, koska purkupäivänä pöydässä odotti pelkkä tyhjänä ammottava pussi hintalappuineen. (Onnittelut uuden sammutuspeitteen omistajalle, toivottavasti menee käyttöön!) No, ärsyttihän se, mutta olipahan ainakin hyvä syy ostaa uusi.

Kaveri oli aikoinaan lähettänyt kuvaviestin Kärkkäisen sammutuspeitevalikoimista joten suunnistin toiveikkaana töiden jälkeen sinne. Valikoimat ovat ilmeisesti niistä ajoista hieman muuttuneet, koska hyllyssä roikkui vain pari tähtikuvioista. K-Raudassakin kävin, mistä peitteitä kyllä löytyi mutta liekö vika varastoinnissa vai missä, mutta kaikki olivat jotenkin oudon likaisia. Ei houkutellut ostaa. Tilasin siis lopulta uuden Kärkkäisen nettikaupasta, missä valikoimaa kyllä oli, mutta ei pystynyt valitettavasti itse valitsemaan kuosia. Paketista paljastui sitten mustavalkoinen ruutukuosi, mikä käy mulle kyllä vallan mainiosti. 






On tosi kiva, että näinkin käytännöllisten tavaroiden muotoiluun kiinnitetään nykyään huomiota. Vaahtosammutinta en itse omista, mutta esimerkiksi Hemtexillä oli vielä ainakin äskettäin valikoimissa sammuttimia erilaisissa fiinimpiinkin sisustuksiin sopivissa väreissä. Eri asia on sitten, tajuaako mahdolliset vieraat tositilanteen sattuessa, että seinällä roikkuu ihan oikea sammutusväline! :D


sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Suklaa-mango-chia-vanukas

Jep, minäkin olen nyt hurahtanut chia-siemeniin. Kävin Kärkkäisellä perjantaina töiden jälkeen etsimässä paria muuta juttua joita en sitten kuitenkaan löytänytkään, mutta ostoskoriin lähti onneksi työkaverin vinkistä pussillinen tarjouksessa olevia chia-siemeniä. Aikoinaan superfood-buumin ollessa enemmän näkyvillä, katselin mielenkiinnolla reseptejä kaikenlaisista herkullisen näköisistä, terveellisistä vanukkaista. Koskaan en siemeniä sitten ostanut, mutta olihan niitä nyt pakko kokeilla.

Ruuan koostumus on itselleni aina ollut ihan yhtä tärkeää kuin makukin, ja rakastan kaikenlaisia vanukkaita ja hyydykkeitä. Siksi etsin innoissaan netistä inspiraatiota, millaisen vanukkaan itse voisin chiasta laittaa. Ensimmäisen kokeilun tein kookosmaidolla ja soseutetulla banaanilla, ja lopputulos oli tietysti maukas. Teki kuitenkin mieli hirveästi jotain suklaista, joten ostin myös ihanaa Nalle-suklaakaurajuomaa ja päätin yhdistää siihen mangoa, yhtä lempihedelmistäni. Ja namia tuli!

Tämä suklainen mango-chiavanukas sopii välipalan lisäksi hyvin jälkiruuaksikin. 



Ainekset:
  • 2dl Nalle suklaa-kaurajuomaa
  • 3 rkl chia-siemeniä
  • puolikas kypsä mango
Kaada suklaajuoma isoon lasiin tai kulhoon ja sekoita joukkoon chia-siemenet. Anna hyytyä jääkaapissa (itse annon olla yön yli, muutama tuntikin ilmeisesti riittää). Kannattaa myös sekoittaa pariin kertaan hyytymisen alussa että seoksesta tulee tasaista. Paloittele mango ja soseuta palat sauvasekoittimella, Sekoita mangosose suklaahyytelöön ja nauti kylmänä.



Mulla on tapana syödä töissä aamupäivän kahvitauolla välipalana rahkaa tai raejuustoa hedelmien ja marjojen kanssa. Chia-siemenienhän pitäisi sisältää runsaasti proteiinia ja kaikkea muutakin hyvää, joten aion huomenna ottaa chia-vanukkaan töihin evääksi ja kokeilla pitääkö nälkää yhtä hyvin. Siementen sisältämä kalsium on myös hyvä, koska en juo varsinaisesti maitoa ollenkaan, ja varsinkin viikonloppuisin tuppaa maitotuotteiden käyttö jäädä vähiin.

Netti onneksi pursuilee erilaisia reseptejä ja inspiraationlähteitä. Pitääkin tutkailla mitä makuversiota kokeilisi seuraavaksi. :)

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Kuvakollaasi syksyn sisustuksen inspiraationlähteistä


Ihan kamalaa miten aika vaan menee. Vasta äskenhän oli kevät ja vaihdoin innoissani olkkarin sisustusta kesäisemmäksi, ja nyt alkaa jo talvi lähestyä. On siis taas aika vähän päivittää kotia. Keltainen raitamatto menee talveksi vaihtoon ainakin, ja lisäksi suunnitelmissa on ostaa uudet verhot ja mahdollisesti muita tekstiilejä. Viime talvenahan ripustin muutaman vuoden tauon jälkeen ne mustavalkoiset Vallilan verhot, mutta tänä syksynä haluaisin jotain muuta. Olen vähän kahden vaiheilla vielä millaista tyyliä talveksi olohuoneeseen haluan, enkä oikein osaa päättää. Toisaalta olisi kiva jatkaa vaalean yksinkertaisella linjalla ja toisaalta taas olen kiinnostunut nyt jotenkin ihan hulluna tummista dramaattisista sävyistä ja rohkeista kuvioista. Mikähän siinä aina on, että iltojen pimetessä alkaa yhtäkkiä tehdä mieli tummempia sävyjä?

Ajattelin siis tähän postaukseen kerätä kuvakollaasin tuotteista, joista olen viime aikoina inspiroitunut. 

Ihastuin heti jo ensisilmäyksellä Nadja Wedinin kukkakuosiin, kun näin tuotteita Hemtexin mainoksessa. Kuukausi sitten ihastelin mustapohjaista verhoa Jumbon myymälässä, mutta valitettavasti samaa ei saa Lahdesta eikä verkkokaupasta. Myönnetään että hintakin vähän kirpaisee... En ole koskaan ollut varsinaisesti kukkakuosien ystävä, mutta tämä kuosi on sen verran hauska ja sympaattinen, että voisin sen kotiini mielelläni ottaa.


Kuva: Hemtex

Hobby Hallin Maxwell & Williams Midnight Blossom-tarjoilukulhossa on samantyyppinen kuvitus. Kuva: Hobby Hall
                     
Elloksen metallinen Poa-kynttilänjalka. Kuva:Ellos


Uusi torkkupeittokin olisi kiva ostaa, nykyinen taisi olla heräteostos jo lähemmäs viiden vuoden takaa. Haaveilen pehmeästä vaalesta huovasta, jonka alle voisi kääriytyä sohvan nurkkaan kynttilänvalossa lukemaan.


Pentikin Laituri-torkkupeitto. Kuva: Pentik
Hemtexin puinen koruteline on oikeastaan aika keväinen, mutta tosi söpö! Kuva: Hemtex
Pentikin Aslak-poroon voi sytyttää tuikun. Kuva: Pentik

Vaaleat verhot toisivat lyhyisiin päiviin enemmän valoa, mutta kesän jälkeen kankaassa olisi hyvä olla jotain kuviota. Yksivärisiä verhoja olisi pilvin pimein saatavilla, mutta kivoja kuoseja saa aina vähän hakea.

Kuva: H&M Home


Jos ostaisikin valmisverhojen sijaan kangasta? Kuva: Eurokangas

H&M Homen tyyny näyttää ihanan pehmeältä. Kuva: H&M Home

Katsotaan, päätyykö joku näistä tuotteista omaankin kotiin. :) Kirjoittelen siitä sitten aikanaan.