Sivut

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Kuvakollaasi syksyn sisustuksen inspiraationlähteistä


Ihan kamalaa miten aika vaan menee. Vasta äskenhän oli kevät ja vaihdoin innoissani olkkarin sisustusta kesäisemmäksi, ja nyt alkaa jo talvi lähestyä. On siis taas aika vähän päivittää kotia. Keltainen raitamatto menee talveksi vaihtoon ainakin, ja lisäksi suunnitelmissa on ostaa uudet verhot ja mahdollisesti muita tekstiilejä. Viime talvenahan ripustin muutaman vuoden tauon jälkeen ne mustavalkoiset Vallilan verhot, mutta tänä syksynä haluaisin jotain muuta. Olen vähän kahden vaiheilla vielä millaista tyyliä talveksi olohuoneeseen haluan, enkä oikein osaa päättää. Toisaalta olisi kiva jatkaa vaalean yksinkertaisella linjalla ja toisaalta taas olen kiinnostunut nyt jotenkin ihan hulluna tummista dramaattisista sävyistä ja rohkeista kuvioista. Mikähän siinä aina on, että iltojen pimetessä alkaa yhtäkkiä tehdä mieli tummempia sävyjä?

Ajattelin siis tähän postaukseen kerätä kuvakollaasin tuotteista, joista olen viime aikoina inspiroitunut. 

Ihastuin heti jo ensisilmäyksellä Nadja Wedinin kukkakuosiin, kun näin tuotteita Hemtexin mainoksessa. Kuukausi sitten ihastelin mustapohjaista verhoa Jumbon myymälässä, mutta valitettavasti samaa ei saa Lahdesta eikä verkkokaupasta. Myönnetään että hintakin vähän kirpaisee... En ole koskaan ollut varsinaisesti kukkakuosien ystävä, mutta tämä kuosi on sen verran hauska ja sympaattinen, että voisin sen kotiini mielelläni ottaa.


Kuva: Hemtex

Hobby Hallin Maxwell & Williams Midnight Blossom-tarjoilukulhossa on samantyyppinen kuvitus. Kuva: Hobby Hall
                     
Elloksen metallinen Poa-kynttilänjalka. Kuva:Ellos


Uusi torkkupeittokin olisi kiva ostaa, nykyinen taisi olla heräteostos jo lähemmäs viiden vuoden takaa. Haaveilen pehmeästä vaalesta huovasta, jonka alle voisi kääriytyä sohvan nurkkaan kynttilänvalossa lukemaan.


Pentikin Laituri-torkkupeitto. Kuva: Pentik
Hemtexin puinen koruteline on oikeastaan aika keväinen, mutta tosi söpö! Kuva: Hemtex
Pentikin Aslak-poroon voi sytyttää tuikun. Kuva: Pentik

Vaaleat verhot toisivat lyhyisiin päiviin enemmän valoa, mutta kesän jälkeen kankaassa olisi hyvä olla jotain kuviota. Yksivärisiä verhoja olisi pilvin pimein saatavilla, mutta kivoja kuoseja saa aina vähän hakea.

Kuva: H&M Home


Jos ostaisikin valmisverhojen sijaan kangasta? Kuva: Eurokangas

H&M Homen tyyny näyttää ihanan pehmeältä. Kuva: H&M Home

Katsotaan, päätyykö joku näistä tuotteista omaankin kotiin. :) Kirjoittelen siitä sitten aikanaan.

tiistai 13. syyskuuta 2016

Päivä Habitare-messuilla

Olin sunnuntaina ekan kerran Habitare-messuilla. Olin halunnut käydä siellä jo aiemminkin, mutta aina olen ollut hereillä liian myöhään. Nyt olin kerrankin ajoissa liikkeellä ja sain miehen lähtemään mukaan messuseuraksi. Helsingin messukeskus on tullut itselle tutuksi aiemmin messutyöntekijän roolissa, ja nyt oli itse asiassa ensimmäinen kerta kun olin siellä ihan kävijänä.

Lähdin Habitareen ensisijaisesti hakemaan inspiraatiota, ja jätin ostokset nyt taka-alalle koska aion syyskuun ajan yrittää olla ostamatta mitään ylimääräistä. Onnistui osittain - mukaan lähti mustavalkoinen tiskirätti ja tietysti metrilakua. En ottanut tälle reissulle kameraa painamaan laukkuun, niin tuli napsittua vaan kännykällä taas kuvia.






Ihaninta antia messuilla oli mielestäni erilaiset kasvikoristeet. Olispa aika ihanaa jos omassa kodissakin olisi kokonainen seinä täynnä kasveja! Marimekon osastolta olisin voinut napata mukaan useammankin eri astian jos kaappiin vaan mahtuisi ja niin kuin on tullut jo esiin, oon ihan hulluna kaikkiin mustavalkoisiin kuvioihin, vaaleaan puuhun, söpöihin pastelliväreihin ja graafisiin muotoihin joten meikäläiselle löytyi messuilta paljon tavaraa, jonka perään kuolata.






Erityisesti ihastuin Verso Designin osastoon. Jos nyt ei olisi säästökuukausi menossa, olisin todennäköisesti ostanut ihanan lastukorin mustilla nahkakahvoilla. Mutta se jääköön nyt toistaiseksi vielä mietintään.







Paluumatkalla piipahdettiin seuralaisen ehdotuksesta Ikeassa, josta hän halusi katsoa muutamia juttuja kotiinsa. Mun ei pitänyt todellakaan ostaa tällä kertaa mitään, mutta kun huomasin että isoja laseja saa naurettavalla 65 sentillä, tuli sitten tehtyä heräteostoksia ja nappasin keltaiseen kassiin niitä pari. Mulla ei nimittäin kotona ole kuin yksi oikeasti iso lasi, niin pitihän niitä tietysti ostaa pirtelöhetkiä varten.



Näihin kuviin ja tunnelmiin tällä kertaa. :)

tiistai 6. syyskuuta 2016

Kun kodista tulee läpikulkupaikka ja oma sänky alkaa tuntua luksukselta

Kesä on monesti reissaamisen aikaa ja monella on varmaan laukku pakattuna valmiiksi viikonlopun mökkireissuja varten jatkuvasti. Kulunut kesä oli kuitenkin omalla kohdallani niin kiireinen, että yhtäkkiä tajusin että kävin kotona vain nukkumassa - jos sitäkään.

Olen vähän ristiriitainen ihminen. Toisaalta tykkään laittaa kotia ja ihan vaan "kotoilla". Toisaalta taas oon tosi spontaani ja saatan lähteä vaikka keskellä yötä kaverille loppuyöksi, jos kutsu käy. Aina on kuitenkin jäänyt aikaa ja mielenkiintoa sen miettimiseen, miltä koti näyttää.

Heinäkuun alussa kun jäin kesälomalle, tarkoitus oli todella lomailla kolme viikkoa. Takana oli viiden viikon erittäin stressaava jakso töissä, ja olin ihan puhki. Tarkoitus oli laiskotella, katsoa telkkaria, nukkua univelkoja pois ja ihan vaan olla kotona. Ja paskat. Sen kolmen viikon aikana taisin olla enemmän liikkeessä kuin normaaliarkena. Harrastan säännöllisesti viisi tuntia viikossa liikuntaa, joten treenit vie jo päivästä osan pois. Lomalla piti myös tietenkin nähdä niitäkin kavereita ja sukulaisia keitä ei pitkään aikaan ollut nähnyt, käydä kulttuuritapahtumissa jotka kasautuvat samoille viikoille ja kaiken lisäksi tuli treffailtua orimattilalaista miestä, josta sittemmin tuli poikaystävä. Välissä kävin mökillä ja välillä Kärkölässä huollattamassa autoa (ei muuten mutta kun ilmaiseksi sai, heh) ja taas seuraavaan kohteeseen. Loman lopussa tajusin että vietin tasan yhden päivän kokonaan kotona. Ja mietin että mites siinä nyt niin taas kävi.

Sama meno on jatkunut loman jälkeen. Käyn Orimattilassa yöpymässä 1-2 kertaa viikossa, välissä töissä, viikonloppuna kaverin luona toisessa kaupungissa ja välissä taas treeneissä, kavereilla ja porukoilla. Yhtenä viikkona pidin kassin koko ajan valmiiksi puoliksi pakattuna, koska turha sitä oli päiväksi purkaakaan. Tajusin, että yhtäkkiä en enää välittänyt miltä kotona näyttää. Annoin tiskien lojua pöydällä viikon kunnes oli pakko tiskata kun astiat loppuivat, ja kylppärikin näytti aika törkyiseltä. Tai oikeastaan ei edes niin pahalta kuin olisi voinut, kun enhän ollut ollut käyttämässä sitä.

Aamupäivä peiton alla

 Viime viikko oli ensimmäinen varmaan kuukausiin, kun todella heräsin joka aamu omasta sängystä. Ja voi että se oikeastaan tuntui luksukselta! Jotenkin kummasti sitä vaan huomaa miten ihana paikka oma koti on. Makoilin aamulla sängyssä pitkään, katselin ikkunasta ohi meneviä ihmisiä ja keitin rauhassa omenapuuroa aamupalaksi. Tiedän, että joskus pitäis vaan rauhoittua, relata ja ottaa taas välillä aikaa ihan vaan itsekseen olemiseen. Tässä elämänvaiheessa vaan kun tuntuu että elämä on tavallaan revittynä ympäri maata ja sitten podet tunnollisena ihmisenä huonoa omatuntoa kun et ole nähnyt puoleen vuoteen hyvää ystävää jonka kanssa lukiossa hengailit päivittäin, salitreeni jää välistä tai ei ole mitään ideaa mistä kirjoittaa blogiin seuraavaksi, koska et vaan ole jaksanut/ehtinyt miettiä sisustusjuttuja.



Nyt lupaan itselleni ottaa vähän iisimmin ja vähän laiskotellakin. Maailma ei ehkä kaadu siihen ettei kerkeä nähdä kaikkia yhtä usein. Sekä miettiä ehkä vähän sisustustakin, nyt kun syksykin pikkuhiljaa tulee. Ja oikeasti laittaa niitä sisustusjuttuja tännekin. :)