Sivut

tiistai 4. joulukuuta 2018

Havukranssi ja muita itse tehtyjä havukoristeita

Havut ovat kyllä ehdottomaksi viherkasvien jälkeen mun suosikkiluonnonmateriaaleja. Havut ovat ilmaisia, ja niillä on helppo saada jouluista tunnelmaa kotiin. Jo viime talvena kun muutin tänne, teki jostain syystä hirveästi mieli koristaa olohuoneen ja makkarin välinen ovi jouluksi jollain havukranssilla tai -köynnöksellä. Nyt otin itseni niskasta kiinni ja väkersin kranssin itse ostamisen sijaan. Kranssin askartelu oli hauskaa, ja olen itse asiassa ihan ylpeä itsestäni, koska harvemmin nykyään mitään tulee itse väkerrettyä.




Kranssi oli yllättävän helppo tehdä. Havuni sain iskältä, joka kävi jo mökillä tekemässä perinteisen kuusenhakureissun. Kärkkäisen tavaratalo on itselläni jo jonkin aikaa ollut boikotissa, mutta päädyin kuitenkin sinne ostamaan kranssipohjaa koska muistin että siellä on hyvä askartelutarvikeosasto. 30cm halkaisijaltaan oleva styroxpohja maksoi muistaakseni 2,50e ja havujen kiinnitykseen ostin paketin ohutta rautalankaa. Lisäksi tarvitsi vain oksasakset.












Katsoin netistä etukäteen hieman ohjeita ja niiden perusteella lähdin tekemään. Leikkasin havuista n.15cm oksia, niputin yhteen ja lähdin sitomaan rautalangalla pohjan ympäri myötäpäivään. Tajusin loppuvaiheessa, että nipuista olisi voinut tehdä paljon isompiakin, sillä jouduin tekemään käytännössä toisenkin kierroksen saadakseni pohjan piiloon. Viimeistelin kranssin pujottamalla sisä- ja ulkoreunaan ohuita oksia rautalangan väleihin viimeistenkin styroxosien piilottamiseksi. Takapuolen jätin kuitenkin suosiolla paljaaksi ripustamisen helpottamiseksi, ja ovea vastenhan kranssi on kuitenkin. Viimeiseksi kieputin hopeanväristä kuusen köynnöstä ympärille piilottaakseni rautalangat. 

Ripustamiseen kokeilin ensin kaksipuoleista teippiä, mutta se ei kestänyt. Niimpä jouduin naulaamaan ripustusnaulan oveen. Suihkuttelen vedellä kranssia päivittäin ja se on kyllä säilynyt aika hyvin varisematta nyt reilun viikon. 

Havuja voi käyttää muuhunkin koristeluun. Joskus aiemmin syksyllä ostin heräteostoksena Citymarketista metallikehikon seinälle, johon oli tarkoitus kiinnittää valokuvia. En saanut aikaiseksi tilata kuvia, joten kiinnitin kehikkoon sen sijaan muutaman havunoksan ja pari pientä sydänkoristetta. Sainpahan makuuhuoneeseenkin vähän jouluista tunnelmaa.






Meillä oli viikonloppuna tyttöjen kanssa pikkujoulut, ja tein myös yksinkertaisen pöytäkoristeen pätkimällä havuja kaapista löytyneeseen peltiruukkuun.



Vuosi sitten taas laitoin havuja maljakkoon aidon kuusen sijaan, Postauksen voit katsoa täältä. 

Tässä muutama oma havukoristeeni. Olisi hauska nähdä muidenkin ideoita! :)


sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Roosaa väriä olohuoneeseen talveksi

Tajusin, että olen tainnut vaihtaa aika lailla joka vuosi olohuoneeseen kausittain uudet tekstiilit. Olen aika vaihtelunhaluinen sisustaja. Mutta tekstiileillä on niin helppo (ja usein edullista) vaihtaa ilmettä, ja ainakin itse myönnän olevani mainonnan helppo uhri, kun joulu- ja kesäsesongin sisustusjutut tulevat myyntiin.

Tänä talvena vaihtoon ei mennyt ainoastaan tyynynpäälliset, vaan myös taulu. Olin noin kuusi vuotta katsellut seinällä isoa Ikean Audrey Hepburn-taulua, joka nyt sai väistyä kahden julisteen tieltä. Vietin pitkään selaillen Desenion valtavaa valikoimaa yrittäen päättää mitä tilaisin, ja päädyin mustavalkoiseen pantterijulisteeseen, ja roosansävyiseen kukkagrafiikkaan. Taisi olla muuten ensimmäinen kerta kun Deseniosta tilasin. Mustat kehykset ovat Ikeasta.






Roosasta väristä innostuneena päätin, että tänä vuonna olohuoneessani ei talvella olekaan kylmän valkeasävyistä. Vaikka Pentikin myymälässä usein pyörähdänkin, hyvin harvoin sieltä jostain syystä mitään ostan. Nyt kuitenkin bongasin sieltä ihanat graafiset Pastelli-tyynynpäälliset, jotka on niin mun näköiset! Sopivasti H&M Homesta löytyi lisäksi edullisesti täsmälleen samaa Pastellin roosaa sävyä toistavat puuvillatyynynpäälliset.






Olen aiemmin tainnut mainita, että haluaisin oppia käyttämään enemmän värejä sisustuksessa. Vaikkei tämä nyt mitään väri-iloittelua varsinaisesti olekaan, olen ihan ylpeä itsestäni, etten sortunut taas perinteiseen musta-valko-harmaaseen talveksi. :)







tiistai 30. lokakuuta 2018

Parveke talvikuntoon

Niin se talvi vaan alkaa tulemaan. Takapihan puusta varisivat lehdet alle viikossa, mutta ihme kyllä parvekkeellani kesäkukat kukkivat edelleen pikkupakkasista huolimatta. Ilmeisesti kylmyys ei vielä pääse lasituksista täysin läpi. Ajattelin kuitenkin, että ehkä nyt on aika vaihtaa parvekkeellekin vähän talvisempi asu.



Siirsin pallokoristevalot sisälle makuuhuoneeseen ja ostin uudet, ihan yksinkertaiset perus pattereilla toimivat ledivalot parvekkeelle. Kukkatelineeseen taas vaihdoin kesäkukkien tilalle kauniita callunoita.


Pieniä muutoksia, mutta tulipa heti jotenkin jouluinen olo. En ole mikään jouluhullu, mutta on tää marraskuu kyllä sen verran synkkää aikaa, että pakko alkaa jo vähän fiilistelemään. Eilen keitin talven ensimmäisen riisipuuron. Tässä kuussa on rahaa palanut vähän enemmän kuin normaalisti, niin alun perin oli vaan keksittävä joku hyvä ja halpa ruoka, mutta siitähän se ajatus sitten lähti. Ja hyvää oli, pitkästä aikaa syötynä! :)

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Musta retro-tv-tuoli

Kotiini on tullut uusi huonekalu, nimittäin tämä musta nahkainen tv-tuoli. Itse asiassa siihen liittyy enemmän tunnearvoa kuin mihinkään muuhun huonekaluuni, joten on pakko kertoa tarina tuolin takaa.


En ole koskaan ollut päiväkodissa, vaan vietin suurimman osan lapsuudesta ukilla ja mummilla päivähoidossa. Keskellä olohuonetta oli tämä musta nahkainen tv-tuoli, josta muistan ukin katsoneen mm. Kauniita ja rohkeita. Meillä oli usein tapana ukin kanssa istua yhdessä tuossa tuolissa, minä siis ukin sylissä ja pitää eräänlaisia "oppitunteja". Välillä opeteltiin eläimiä luontokirjoista, välillä englannin alkeita äidin vanhoista koulukirjoista ja koska ukki oli kiinnostunut mm. tähtitieteestä, osasin planeetatkin ulkoa Merkuriuksesta Plutoon ennen kouluun menoa.


Joskus teini-iässä kun aloin innostua sisustamisesta, päätin että jos ukki ja mummi joskus tuolista luopuvat, otan sen itselleni. Tarkoitus oli että joskus isona omistaisin ihan oman leffahuoneen mihin tuolin sijoittaisin, mutta se päätyikin minulle jo nyt, kun äiti yllättäen kesällä kertoi mummin luopuvan tuolista. Onneksi on tilava olohuone! Tuoli matkasi Pohjois-Karjalasta pikavauhtia Lahteen.


Tv-tuoli on siis, aitoa retroa, mummin muistikuvien mukaan 60-luvun lopulta, todennäköisesti Lahden Askosta. Ei voi taas kuin ihmetellä, miten laadukkaita vanhat huonekalut ovat. Tuoli on kovasta käytöstä huolimatta erittäin hyvässä kunnossa, eikä sen ikää välttämättä uskoisi.




Jotenkin jännästi noita ukin ja mummin huonekaluja on vaan tänne olohuoneeseeni vuosien saatossa kertynyt. Ukkia ei enää ole, mutta onneksi ehdin pelastaa tv-tuolin. Tykkään yhdistellä vanhaa ja uutta, ja ei se nyt mielestäni mitenkään hassummalta täällä näytä. Toivon vain, että nahka kestää kissankynnet paremmin kuin sohva...

keskiviikko 29. elokuuta 2018

Bloggaamisesta

Olen kirjoittanut blogia nyt noin 3,5 vuotta. Välillä aktiivisemmin ja välillä vähemmän aktiivisemmin. Joka tapauksessa aika on kulunut ihan supernopeasti.

Aluksi mietin pitkään uskallanko edes alkaa pitämään blogia. Mitä jos kukaan ei lue tai kommentoi, ja höpisenkin vain itsekseni? Nyt tuo pelko tuntuu huvittavalta. Blogini ei ole Suomen suosituimpien joukossa ja tuskin tulee koskaan yltämään lähellekään. Kommenttejakaan ei tule kaikkiin postauksiin, mutta miksi tarvitsisikaan? Tiedän, että kaikille teksteille on tähän mennessä riittänyt lukijoita muitakin kuin minä, ja iloitsen jo yksikin saa postauksistani inspiraatiota tai muuten vain voi samaistua juttuihini. Itse asiassa heräsin tässä kesällä pitkästä aikaa tarkastelemaan suosituimpia tekstejäni. Ykkösenä on tainnut kaiken aikaa olla "Operaatio hyllypaperien vaihto", yksi ensimmäisistäni. Pakko myöntää että yllätyin aika suuresti, kun näin kävijämäärän joka on huimasti isompi kuin keskimäärin teksteissäni. Kiva, jos se on kiinnostanut!

Ja kommenteista puheen ollen: pyrin vastaamaan jokaiseen kommenttiin. Jos en niin heti tee, se johtuu siitä ettei Blogger jostain syystä valitettavasti enää ilmoita Gmailiin uudesta kommentista niin kuin pitäisi, ja huomaan tämän pahimmillaan vasta viikkojen päästä. Näin on pari kertaa käynyt ja kyllä, on nolottanut. En tiedä mikä on ongelmana, koska asetusten pitäisi olla ok. (Jos joku tietää, kertokaa jooko!) Yritän siis nykyään käydä aktiivisesti Bloggerissa tarkistamassa mahdolliset kommentit... Haluankin tässä samalla kiittää jokaisesta saadusta kommentista ja palautteesta, niin blogissa kuin somessakin. Kyllä ne päivää piristävät!

Jos joku siellä mahdollisesti nyt pohtii blogin aloittamista ja samoja asioita kuin minä aikoinaan, sanoisin: tee se. Älä jää miettimään turhaan, että mitä jos lukijoita ei tulekaan. Internet on nimittäin hieno keksintö: jos sinulla on sanoma sanottavana joka kiinnostaa itseäsi, se takuulla tavoittaa edes jonkun muunkin kiinnostuneen. Ja  vaikkei blogisi niin montaa lukijaa jostain syystä saisikaan kuin haaveilet, on yksi alusta loppuun lukenut aina parempi kuin kymmenen pikaista kävijää.

Itsekin olen tässä pohdiskellut taas blogiasioita. Olen ollut jo pidempään kiinnostunut sisustamisen lisäksi myös hyvinvoinnista - sekä henkisestä että fyysisestä. Mun tekisi kovasti mieli aloittaa hieman henkilökohtaisempi blogi tästäkin aihepiiristä, mutta en ole vielä varma. Toistaiseksi olen blogissa esitellyt vain kotiani ja tarkoituksella jättänyt henkilökohtaisemmat asiat hieman taka-alalle. Kuitenkin Instagramissa pääsee elämääni seuraamaan halutessaan tarkemmin. Uskaltaisinko siis blogissa avata elämääni ja ajatuksiani vielä syvällisemminkin? Paljastaisinko itsestäni liikaakin? Tätä olen viime aikoina mietiskellyt ja ehkä jonain päivänä päätöksen sitten teen.

Mutta seuraavalle kerralle lupaan kuitenkin taas ihan sisustusjuttuja, koska kotiini on tullut uusi huonekalu, josta haluan päästä tarinan kertomaan. Siihen asti siis! :)

tiistai 7. elokuuta 2018

Kotona +32 astetta

Kolmen viikon kesäloma käristyshelteineen tuli ja meni. Käsi pystyyn, kenen muun kotona oli kuuma? Leimaudun nyt varmaan niihin valivalikoskaaneiolemikäänhyvin-tyyppeihin, mutta pakko sanoa että nyt meinasi mullakin tulla helleraja vastaan. Tykkään kyllä helteestä ulkona, ei siinä mitään. Mutta kun kotonakin mittari näyttää +32 melkein yötä päivää, voit pitää vain yhtä pikkuikkunaa kissan takia valvomatta auki, tuntuu että happi loppuu eikä ajatus kulje, niin yritä siinä sitten nauttia olemisesta. Yhtäkkiä huomasin että Prisman käytävillä kiertely shortseissa onkin ihanan vilvoittavaa, ja ilmastoidulla kuntosalilla käyminenkin oli oiva pakokeino kodin kuumuudesta. 

Ensin siirryin nukkumaan olohuoneen sohvalle, jossa luulin avonaisen ikkunan takia olevan viileämpää, mutta sitten huomasin että parvekkeen kautta saankin makuuhuoneen iltaisin hieman viileämmäksi. Siinä lakanoita ja itseäni kylmäkallella viilennellessä mietin, että ihanko oikeasti vajaa puoli vuotta sitten sipsuttelin täällä villasukissa neljän vaatekerroksen kanssa ja kissa nukkui patterin päällä. Eniten tässä kissan puolesta säälittikin, kun se ei päässyt edes ulos vilvoittelemaan.

Mitä on jäljellä helteiden jäljiltä...

Marraskuun muuton yhteydessä onneksi "löysin" kaapista iskän aikoinaan olisiko vuonna 2012 tai 2014 mulle ostaman pöytätuulettimen. Sille tulikin sitten käyttöä, samaan aikaan kun muut metsästivät kuumeisesti kaupoista tuulettimia. Toki ei sekään viileää ilmaa puhaltanut, mutta jotain helpotusta kuitenkin. Parvekkeen kukista taas suurin osa kuihtui pystyyn kastelusta huolimatta. Mutta niin näyttää käyneen naapurillakin, joten tällä kertaa onneksi vika ei ollut puutarhurissa! 

Toisaalta, oli näistä helteistä jotain positiivistakin: kävin loman aikana useasti ihanilla myöhäisillan lenkeillä satamassa, kun lämpötila oli vielä puolenyön aikaankin yli 20 astetta. Myös vaihteeksi olohuoneesta herääminen sai kodin näyttämään virkistävän erilaiselta. Viikko sitten paluu töihinkin oli yllättävän kivuton, kun toimistolla oli "vain" 26 astetta. Eilen sitten tuntuikin jo oudolta vetää pitkät housut jalkaan ensimmäistä kertaa kuukauteen.

Eli mitä tästä opin: keskustassa kuudennessa kerroksessa asuminen ei taida olla kesällä se optimaalisin asumismuoto, joten rivarihaaveeni saivat vain lisää vahvistusta. Ennen ensi kesää voisin myös vastaavan varalta ostaa jonkun ihan oikeasti viilentävän tuulettimen, maksoi mitä maksoi. 

Tiedättekö muuten mikä on helppo kesäherkku? Kohmeiset karviaiset. :) 

perjantai 27. heinäkuuta 2018

Vakituinen työ - vihdoinkin!

Ihan melkein unohdin kertoa. Yksi unelmistani toteutui kuukausi sitten vihdoinkin - nimittäin vakituisen työpaikan saanti. Kuluneen vuoden kestänyt sijaisuuteni johdon sihteerinä päättyi ja vaihtoehtoina oli joko palaaminen entisiin tehtäviin tai taas uusi työ. Onnekseni minua sitten pyydettiin talon sisällä hieman samantyyppiseen tehtävään, ensin kesäksi määräaikaiseksi ja sitten sain vakituisen paikan, joten nyt syyskuun alusta jatkan tuolla pysyvästi.


Oli pakko vähän juhlistaa!

Paikan saatuani laskin, että olen elämässäni kahdeksan työvuoden aikana tehnyt ainakin 21 työsopimusta sekä työharjoittelusopimuksen. Silloin 2010 kun ensimmäisen kesätyön sain, oli lama juuri alkanut. Meille 90-luvulla syntyneiden ikäluokalle työllistyminen on siis aina ollut haasteellista, mutta aina niitä töitä on vaan jostain kuitenkin onneksi löytynyt. Ihan senkin takia vakituinen työ tuntuu niin mahtavalta. Tuntuu tosi helpottavalta tajuta, että oikeasti voi realistisesti suunnitella tulevaisuutta vuottakin pidemmälle arvuuttelematta onkohan silloin töissä ja millä palkalla.

Ja erityisen kivaa tässä on tietysti se, että vihdoinkin mulla on mahdollisuus joku päivä ostaa se oma asunto. Asunto, jossa on piha. Tällaisella helteellä kun ei hirveästi innosta istua 6.kerroksessa jossa ainoa ulkoilumahdollisuus on pieni parveke... Ajattelin loman jälkeen olla pankkiin yhteydessä, niin sitten pääsee ihan oikeasti tutkailemaan tarjontaa. Mikään kiirehän tässä ei varsinaisesti ole muuttaa, koska tällä hetkellä tykkään nykyisestä kodistani tosi paljon. Paitsi näin kesähelteellä!

lauantai 21. heinäkuuta 2018

Brunssipiknik

Mikä olisikaan parempi tapa herätä lauantaihin rankan festaripäivän jälkeen kuin brunssi? Pari hyvää ystävääni asuu Tampereella, ja meillä on jo muodostunut jonkinlaiseksi perinteeksi syödä yhdessä brunssi tyttöjeniltaa seuraavana aamuna. Tänä viikonloppuna olimme eilen porukalla Tammerfestissä, ja koska välillä tekee hyvää tehdä asioita hieman eri tavalla kuin tavallisesti, perinteinen brunssimme pidettiinkin lattialla piknik-tyylillä (ja koska kaikki viisi eivät olisi mahtuneet hyvin pienen pöydän ääreen).

Viime kerralla nautimme brunssin valmiin pöydän ääressä Pella's cafessa, mutta on siinä vaan jotain omaa tunnelmaa syödä omalla porukalla opiskelijayksiössä. Tulee halvemmaksi ja yhdessä kokkailu on yleensä hauskempaakin. Tarjolla oli tällä kertaa mm. paistettuja nakkeja, croissantteja, hedelmiä, jogurttia ja granolaa sekä vasta paistettuja vohveleita vaahterasiirapin ja kermavaahdon kera.

Kyllähän näillä eväillä nälkä lähti! :)








sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Kinkku-pastasalaatti

Käyn viikonloppuisin tekemässä tulevan viikon ruokaostokset, joten joudun miettimään aina samalla myös viikon ruokalistan. Nyt pää löi taas kerran tyhjää pääruokien suhteen. Mieli teki jotain raikasta, mutta ei välttämättä salaattia. Tällä kertaa inspiraatio tulikin äidiltä, joka lahjoitti ylimääräisen paprika-kermajuustopalan joka olisi käytettävä, vaikka pastasalaattiin. Teinkin sitten tosiaan pastasalaattia, josta tulikin niin hyvää että on pakko jakaa ohje muillekin. Paprika-kermajuusto oli hyvää, mutta tähän voisi ensi kerralla käyttää maukkaampaa juustoa. Ainesten määrät eivät ole valitettavasti ihan tarkkoja, koska tajusin vasta kokkailun jälkeen että voisin postauksen tästä tehdä.

Salaatti on parhaimmillaan mielestäni seuraavana päivänä, kun kastike on saanut imeytyä aineksiin. Kastike on periaatteessa sama mitä olen käyttänyt perunasalaatissakin. Äidiltä olen tuon sinappijutunkin oppinut.


Kinkku-pastasalaatti (neljälle)

Ainekset:

250g (täysjyvä)pastaa (fusilli)
1 omena
1ps herne-maissi-paprikaa
1ps valmiita kinkkusuikaleita
n.150g pala juustoa (käytin paprikakermajuustoa, esim. Polar kävisi varmasti myös hyvin)
ruohosipulia

Kastike:
1prk kevytkermaviiliä
1tl sinappia
suolaa
mustapippuria

Keitä pasta kypsäksi suolatussa vedessä. Kuutioi juusto, kuori ja kuutioi omena. Sekoita kulhossa pasta, omena- ja juustokuutiot, kinkkusuikaleet ja sulatettu herne-maissi-paprikasekoitus. Sekoita sinappi kermaviiliin, mausta suolalla ja pippurilla ja sekoita kastike salaattiin. Silppua joukkoon ruohosipulia. Anna maustua jonkin aikaa jääkaapissa.

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Parvekekasveja

Aiemmin tilaamani kukkajalka näytti kovin yksinäiseltä ilman kasveja, joten kävin taas Plantagenissa ostamassa pari kukkaa ja yrttiä. Olen varmasti aiemminkin tuonut esiin, että en ole mikään viherpeukalo. En tiedä oikeasti kasvien hoitamisesta mitään. Nautin kyllä kasveista, mutta olen tosi laiska ottamaan selvää istuttamisista ja lannoittamisista, ja mulla on tosi huono kasvien nimimuisti. Siksi ostankin aina mahdollisimman helppohoitoisia kasveja, joita tarvitsee vain kastella mullan kuivuttua. Joten ei liene yllätys että tätä tekstiä kirjoittaessani 2/4 parvekkeen kasveista onkin jo käytännössä kuollut. Näillä helteillä parvekkeen lämpötila on noussut nimittäin tosi kuumaksi, eivätkä yrtit taida kasteluistani huolimatta sitä kestää. Olisi varmaan pitänyt istuttaa johonkin isompaan? 

No, onneksi ehdin kuitenkin taltioida nämä kuvat. :)






sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Helppo mustaherukkainen chia-siemensmoothie

Ei tullut jostain syystä pitkään aikaan käytettyä chia-siemeniä mihinkään, mutta nyt olen jo monena viikkona tehnyt ihan superhyvää ja helppoa smoothieta iltapalaksi. Alun perin inspiraatio tuli mummilta, joka pyöräytti mulle aamupalaksi banaanista ja mustaherukoista juoman, ja tajusin että tuota makuyhdistelmää voisi kokeilla kotonakin. Lisäsin marjojen ja hedelmän joukkoon vain luonnostaan makeaa riisimaitoa ja ne chia-siemenet proteiinia antamaan. Ohjeella tulee omaan makuuni ihanan paksu smoothie, joten jos tykkää nestemäisemmästä niin enemmän vain nestettä sitten.


Mustaherukkainen chia-siemensmoothie

  • 2dl riisimaitoa
  • 2rkl chia-siemeniä
  • 1dl jäisiä mustaherukoita
  • 1 banaani

Sekoita chia-siemenet riisimaitoon ja anna liueta jääkaapissa esim. yön yli. Soseuta syntynyt hyytelö, marjat ja banaani blenderissä sekaisin.


Okei väri ei ehkä houkuttele, mutta tämä on oikeasti hyvää! Smoothie on täydellinen viileä iltapala erityisesti näin kesällä. Jos haluat oikein kylmää, laita banaanikin etukäteen jääkaappiin viilenemään. Ja mikä parasta, juoma ei kaipaa ylimääräistä makeutusta!

tiistai 24. huhtikuuta 2018

Parveke kesäkuntoon

Vitsit, ette oikeasti tiedäkään, miten innoissani oon tuosta parvekkeesta! Ensimmäinen parvekkeellinen kesä sitten vuoden 2011. Pienihän se on, mutta tällä hetkellä olen kiitollinen kaikesta mihin vaan tuolit ja pöytä mahtuu.


Käytiin siis koko perheen voimin Ikeassa shoppailemassa parvekekalusteita, pikkuveljelläkin kun oli ensimmäisen oman parvekkeen sisustaminen ajankohtaista. Meikäläisen osalta se menikin vähän farssiksi sitten. Olin katsonut netistä etukäteen, että haluan ostaa parvekkeelle Mälarö-tuolit ja pöydän, sekä Satsumas-kukkajalan. Pöytä ja kukkajalka olivatkin kummatkin loppu Vantaan Ikeasta (koskaan ei ole ennen näin käynyt) ja suutuspäissäni kotimatkalla autossa aloin niitä netistä tilaamaan. Jos olisin tilannut molemmat kotiin, postimaksu olisi ollut huimat 80e! Ei mitään järkeä siis. Kyseisestä kukkajalasta sen sijaan olin haavellut jo puoli vuotta joten se oli ihan pakko saada. Sen tilasin, 9e postimaksulla.

Aloin googlettelemaan muita kauppoja, josko saisin vastaavan pöydän edullisesti muualta. Löysin Ellokselta, ja tein saman tien tilauksen. Postimaksuja ei tullut, koska tilaus oli sen verran iso, mutta sen sijaan pakollinen 20e kotiinkuljetus kyllä. Pitkin hampain näppäilin tilauksen koska eihän pelkillä tuoleilla pärjää.



Kotiin päästyäni karu totuus paljastui. Olin näköjään innostuksissani "hieman" yliarvioinut parvekkeeni koon... eihän se Elloksen pöytä sinne mahtuisi! Seuraavana aamuna soitin nolona Elloksen asiakaspalveluun, saisiko tilauksen vielä peruutettua. Asiakaspalvelija ei voinut luvata mitään, mutta lupasi viedä tietoa eteenpäin. Ainakaan mitään ei toimitettu, joten luultavasti peruutus onnistui. Iso kiitos siis Elloksen asiakaspalvelijalle!

Mitä tästä siis opin: mittanauha aina käyttöön, näytti tila kuinka isolta tahansa ilman kalusteita! Onneksi sain lopulta porukoilta vähällä käytöllä olleen tarjotinpöydän, joka juuri ja juuri parvekkeelle mahtuu ja valkoisena itse asiassa sopiikin sinne aika hyvin.


Istuintyynyt ostin Jyskistä, taisi maksaa 3,50e/kpl. Ikeasta ostin myös paristokäyttöiset valot ja pallokoristevarjostimet iltoja valaisemaan. Talvellahan ostin jo parvekkeen lattialle terassimattoa jalan alle. Kastelukannulle oli muutenkin sisäkasvien takia tarvetta, joten Citymarketista löysin heräteostoksena ihanan mintunvärisen kastelukannun.



Nyt kelpaa parvekkeella istuskella. Teet on jo siellä juotu, ja yksi päivällinen syöty. Odotan jo lämpimiä viikonloppuaamuja jos pääsisi aamiaistakin sinne syömään. Kasvit hankin sitten kun on vähän lämpimämpää. :)

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Uusi koti esittelyssä: eteinen

No nyt sain aikaiseksi esitellä vihdoinkin sen viimeisen huoneen eli eteisen. Eteinen sisustettiin nyt varsin pienellä budjetilla. Huone on käytävämäinen ja täynnä kaapinovia, mikä asetti sisustamisellekin vähän haastetta. Eteinen on myös harmillisen synkkä, koska se on keskellä huoneistoa eikä mistään oikein pääse sinne luonnonvaloa. Saan monesti päivälläkin pitää valoja päällä, jos haluan kunnolla nähdä.

Asunnossa ei ollut valmiiksi kiinteää peiliä, joten heti ensimmäisenä halusin päätyyn mahdollisimman ison peilin. Peiliä en ollut itse muuten koskaan aiemmin ostanutkaan, joten vaihtoehtoja etsiessä törmäsin karuun totuuteen, että isosta peilistä saa todella myös maksaa. Jyskistä sitten ostin muistaakseni 35 eurolla tuon. Ei ehkä ihan tyyliseni koristeellisine kehyksineen, mutta olipahan iso ja edullinen.


Kissan hiekkalaatikon sain nyt sijoitettua eteiseen pois kylpyhuoneesta. Mustavalkoinen matto on Ellokselta. Hyllykkö taas on ostettu 12 eurolla Torin kautta. Sen päälle halusin alunperin jonkun rönsyilevämmän kasvin, mutta koska Plantagenissa tajusin että pimeä eteinen tulee olemaan kasville aika haastava paikka, päädyinkin ostamaan aiemmin kestäväksi havaitsemani arabiankahvin. Sekin oikeasti vaatisi vähintään puolivaloisan paikan, mutta en ole ainakaan aiemmin onnistunut tappamaan vastaavaa vähän varjoisallakaan paikalla.



Seinällekin halusin jotain. Olin jo pitkään haaveillut Lahti-julisteen ostosta, ja nyt olikin hyvä tilaisuus toteuttaa se. Lahti-juliste on siis kaupunkijuliste.fi:stä.



Seinällä vuosi sitten japanilaiselta alivuokralaiseltani saama käsin tehty laukku.
Luulempa, että tulen eteistä vielä sisustamaan jatkossa, koska se on nyt koottu tosiaan suht pienellä budjetilla ja tuntuu hieman keskeneräiseltä. Varmaan myös yksi syy siihen, miksi olen vaan lykännyt postauksen tekemistä... :D

Lauantaina kävin Ikeassa ostamassa parvekkeelle juttuja. Parvekkeen sisustuksesta tulen kirjoittamaan lisää sitten, kun saan postista loputkin kalusteet. Jos nyt kevät tästä pikkuhiljaa alkaisi... :)


sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Viherkasveja ja keväisemmät verhot olohuoneeseen

Jostain syystä olen ihastunut kokovalkoisiin, läpikuultaviin verhoihin. Moni ostaa kesäkaudeksi pimennysverhot, minä päin vastoin kevennän koska haluan kaiken mahdollisen valon kotiini. Kävin helmikuussa Ikeassa ostamassa lahjakortin ja ostin samalla olohuonetta varten ne samat verhot, mitä makuuhuoneessakin on. Taisivat maksaa huimat n.10e.


Olivathan ne entiset sulkaverhotkin läpikuultavat, mutta näistä valo pääsee jotenkin erityisen kivasti sisään. Olohuoneeseeni paistaa aamuaurinko, ja vapaapäivinä on ihana sängystä katsoa valossa kylpevää huonetta. 

Kävin myös Plantagenista ostamassa parit viherkasvit tuomaan viihtyisyyttä, ja viime viikolla lomalla ollessani päätin vaihtaa hieman myös huonekalujen järjestystä. Säilytyslaatikko ja retrokaappi siis vaihtoivat paikkaa.




Ja jos nyt muuten joku miettii, asettelenko Nupun joka kerta tahallaan kuviini, niin en. Mulla vaan sattuu olemaan kissa, joka  näköjään viihtyy kameran edessä. :)

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Uusi koti esittelyssä: olohuone

Muistan kuinka edellisessä asunnossa tuskailin pienen olohuoneen kanssa. Muutin tarkoituksella yksiöstä, jotta voisin kutsua enemmän vieraita kerralla illanviettoon, ja sitten päädyinkin kaksioon jonka makuuhuone oli isompi kuin olkkari... mutta eipä ole  tilaongelmaa enää. Ensimmäinen asia, johon asuntonäytössä syksyllä ihastuin oli nimittäin tämä jättimäiseltä tuntuva tila. Täällä ei tarvitse vieraiden olla kylki kyljessä kiinni! Ja ah ne haaveilemani pariovet, nekin löytyy. Nupun lempipaikka huoneessa on taas selvä: lämpimän patterin päällä on hyvä päivät makoilla, eikä kova alusta näytä haittaavan yhtään. :)

Tässä siis olohuone siinä asussa, mitä se tällä hetkellä on.

Tila on sen verran isompi kuin edellinen, että oli pakko mennä ostamaan ihan oikea tv-taso. Kuuden tunnin kasaamisen, porailun, ruuvien lajittelun ja ohjeiden kanssa tuskailun jälkeen manasin etten enää ikinä osta Jyskistä huonekaluja. Sorruin kuitenkin vaihtamaan sohvapöydänkin, kun sain vanhan myytyä työkaverille. Onneksi niissä ei tarvinnut kuin jalat kierittää paikoilleen!


Televisiokin meni vaihtoon, vihdoinkin. En ole siis oikeasti mikään tv:n töllöttäjä, katson tosi vähän telkkaria. Olin tähän asti pärjännyt mainiosti 23 tuuman telkkarilla mutta nyt kun katseluetäisyys on suurempi, alkoi sekin vihdoin tuntua liian pieneltä. Tori.fi pelasti budjettini taas: löysin uuden tv:n 115 eurolla ja sain vanhankin myytyä pois. Jotenkin jännästi uuden tv:n myötä olen alkanut muuten oikeasti katsomaankin sitä...


Ison huoneen sisustaminen on muuten yllättävän haastavaa. Mietin pitkään huonekalujen sijoittelua ja ei se nyt tällä hetkellä varmaan paras mahdollinen olekaan. Pitäisi olla enemmän jotain joka "katkaisee" tilan. Haaveilenkin isommasta matosta ja runsaista, isoista viherkasveista joita voisi keväämmällä hankkia. Nyt laitoin olohuoneeseen aiemmin makuuhuoneessa olleen mustavalkoisen raitamaton.  Myös uusi taulu olisi kiva. Puhtaan valkoiset seinät tuntuvat nyt jotenkin tosi kalpeilta kun ehti tottua tapetteihin... Onneksi pariovien takaseinät on sentään maalattu.


Vielä olisi eteinen kuvaamaatta. Kirjoitan siitä tässä jossain vaiheessa kun jaksan ja ehdin Oli ihanaa muuten tajuta tänään, ettei heti tarvinnut töistä tullessa laittaa kotona valoja päälle. Valoisaa kevään jatkoa siis muillekin!